Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
2930311234

Subscribe RSS

 Piispa Arvid Kurki
02.12.2008 11:40 | Timo Antero Westerlund

ARVID KURKI (ARVIDUS KORKE), 1510-22

Syntyi 1460 Vesilahden Laukossa, Satakunnassa. Rälssisukuinen. Vht Turun linnan vouti, sitt.   Ylä-Satakunnan tuomari Klaus Kurki,  ja Elina Jönsintytär Stenbock.

Baccalaureus Pariisin yliopistosta 28.1.1486, lisensiaatti 24.3.1478. Mainitaan kotimaassa maisterina 14.10.1488. Oli kanunkina 26.4.1490, minkä ohella Turun kirkkoherrana samana vuonna. Oli luult. saanut jo dekaanin viran 19.8.1506, jolloin häntä vielä asiakirjoissa kutsutaan kanungiksi. Valittiin dekaanin virasta Suomen piispaksi Johannes IV Olavin kuoltua. Mainittu electuksena 15.7.1510. Paavi vahvisti nimityksen Ravennassa 17.3.151 1. Vihittiin virkaan Strängnäsissä 4.10.151 1. Arvid Kurki liittyi unionitaisteluissa kansallisen puolueen kantaan.

Osallistui v. 1512 Malmön kokoukseen ja Tukholman valtiopäiville v. 1517. Oli ehdolla Upsalan arkkipiispan virkaan.

Kuoli haaksirikossa Öregrundin edustalla 22.7.1522.

Piispa MARTTI SKYTTE (MARTINUS JOHANNIS), 1528-50

Syntyi noin 1465. Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Birgitta (Brita) Jakobintytär Kurki. Sai alkuopetusta Rauman luostarikoulussa, josta siirtyi Turun kouluun. Munkkina Sigtunan dominikaaniluostarissa.

Teki pitkiä opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan sekä Italiaan. Aloitti v. 1500 luennoinnin dominikaanien korkeakoulussa Napolissa. Sigtunan luostarin priori v. 1522, minkä ohella Ruotsin dorninikaanijärjestön tarkastaja ja Dacian provinssin kenraalivikaari vuodesta 1524.

Valittiin Suomen piispaksi Ericus Svenoniksen jälkeen. Vihittiin ilman paavillista vahvistusta Strängnäsissä 5.1.1528 katolisin seremonioin. Kustaa Vaasa kutsui piispa Skytten v. 1530 Upsalan arkkipiispaksi, mutta tämä kieltäytyi virasta. Toimiaikanaan Martti Skytte oli vielä paljolti vanhaan katolisuuteen pitäytyvä, ja vasta hänen vetäydyttyään syrjemmälle viran hoidosta ja saatuaan v. 1548 apulaisekseen Michael Agricolan, saattoi uskonpuhdistuksen henki alkaa vakiintua. Skytten ansioihin on luettava suomalaisten nuorukaisten kustantaminen ulkomaille opiskelemaan. Piti hallussaan P. Johanneksen prebendaa kuolemaansa asti.

Kuoli 30.12.1550, haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Piispa Skytte oli Arvid Kurjen serkku.

Piispa Konrad (Conradus) Bitz 1460 – 1489

                                        
Konrad Bitzin isä oli Turun linnan päällikkö, sittemmin laamanni Henrik Bitz ja äiti Anna Klauntytär Djäkn, rälssisukua Lokalahdelta.

Kort Bids, niin kuin hänen nimensä myös on kirjoitettu, opiskeli Leipzigin yliopistossa 1438 – 1442 valmistuen maisteriksi. Hän jatkoi opintojaan Bolognan lakitieteeseen erikoistuneessa yliopistossa keskittyen luultavasti kirkkolakiin.

Konrad Bitz seurasi Olavi Maununpoikaa Turun tuomiorovastiksi 1450. Piispaksi hänet vihittiin Sienassa 1460.

Naantalin luostarin katsottiin valmistuneen 1462 ja samana vuonna piispa Konrad Bitz vihki luostarin. Vihkiminen merkitsi Vadstenan holhoussuhteen päättymistä ja Naantalin luostarin itsenäistymistä. Siitä alkaen luostarin johtaja sai käyttää nimitystä abbedissa.

Päinvastoin kuin edeltäjänsä Olavi Maununpoika, Konrad Bitz heittäytyi kiihkeästi mukaan politiikkaan. Hän tuki tanskalaista unionikuningas Kristian Oldenburgilaista viimeiseen saakka Karl Knutsson Bondea vastaan. Piispa lähti asemiehineen Tukholmaa piirittämään 1463. Piispa sai kuningas Kristianilta palkkioksi uskollisuudestaan Raaseporin linnan.

Konrad Bitz kuoli Kuusiston piispanlinnassa 13.3.1489. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Piispa Konrad Bitz oli Klaus Kurjen Serkku.


( Päivitetty: 05.12.2008 08:12 )

 - Timo Antero Westerlund



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kahdeksan plus yhdeksän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2018 Timo Westerlund suku - suntuubi.com